travel

Autumn plans

It's the time of year when leafs are starting to fall and I'm getting an irressistible urge to leave. I love autumn and the nights getting darker in Helsinki, but every year I get that sound in my head that tells me to go somewhere, to wander. And the sound has become louder year by year, so slowly I've taken actions towards it.

As you might have noticed I've changed my websites language from finnish to english. That's about supporting my plan to move abroad. First step towards this was to partially move to Tallinn, and I've been loving every second of it. But I don't think Tallinn is the place I want to stay permanently. So don't know departure date or the final destination yet, but I've noticed that the law of attraction seems to work flawlessly; positive or negative attitudes can produce corresponding results. So whether you think you can or think you can't, you're right.

I've been sailing around Helsinki for 7 years now, seen the agencies, startups and freelancing the hell out of this city. Learned a lot, laughed a lot, cried a lot. It's not like I've seen it all, but it feels like there is so much more out there.

 
Leaving Tallinn after summer. It's hard to describe the feeling. Gloomy but at the same time hopeful and excited about the things that have yet to come.


Leaving Tallinn after summer. It's hard to describe the feeling. Gloomy but at the same time hopeful and excited about the things that have yet to come.

The perks of being a freelance designer

Ajatuksia blogin perustamisesta kasailin paperille Patarein Vankilabaarissa, rispaantuneessa rantatuolissa, josta näki ohi lipuvat laivat piikkilanka-aidan läpi. Quite a view huh? Vietin Tallinnassa irtiottokesän - sellaisen jolloin juodaan paljon punaviiniä, käydään itsensä kanssa vakavia keskusteluja elämän arvoista ja siitä, mihin suuntaan risteyskohdista kannattaa jatkaa. Freelancerina tuollainen kesä oli onneksi mahdollista viettää, ja jatkaa sitä kesää vähän syksyn puolellekin. Irtiotto tuotti tulosta ja ajatukset selkeytyi.

Sitten taas itse asiaan, eli blogiin. Tämän perustaminen ei ollut minulle itsestäänselvyys ja taistelin päätöksen kanssa tosi pitkään. Koen kirjoittamisen tosi henkilökohtaiseksi, ja omien ajatusten jakaminen muille tuntuu pelottavalta. Kuitenkin mukavuusalueen laajentaminen on välttämätöntä jos haluaa kehittyä, joten toivon että tämä tekee minulle juuri sitä; kehittää ja poistaa pelkoja.

Mitä sitten postauksiin on odotettavissa: en aio kirjoittaa juurikaan muodista tai sisustamisesta vaikka ne kuuluvat myös omiin mielenkiinnon kohteisiin. Lehtihyllystäni löytää harvoin Elleä tai Dekoa, vaan sinne löytävät todennäköisemmin lehdet kuten Wired ja Digital Arts, silloin tällöin myös upeasti taitettu Kinfolk. Ne ehkä antavat vähän osviittaa siihen, mitä blogissakin on luvassa. Aion keskittyä designerin arkeen, sekä käsittelemään katkeransuloisia tilanteita joita freelancerina välillä kohtaa. Toivottavasti löydän myös muiden freelancereiden blogeja, olisi mukava lukea kohtalotovereiden kokemuksia :)

Se siitä pohjustuksesta, until next post.